Nimeni on Ada Räisänen ja asun Oulussa. Olen 15-vuotias. Käyn Kastellin yläasteen yhdeksättä luokkaa. Tulin TET-viikolleni Esmon toimistolle, jossa olen tehnyt hommia enimmäkseen tietokoneen parissa ja sain yhdeksi hommakseni kirjoittaa tätä blogia. Olen käynyt niin Oulun kuin Raahen toimistoilla ja nähnyt molempien työpaikkojen tehtäviä. On ollut mukava nähdä, että työpaikalla vallitsee mukava ja rento ilmapiiri ja ystävällinen työporukka. On kivaa päästä hetkeksi pois koulun ilmapiiristä ja nähdä työelämää, jollaista saattaa tehdä myös tulevaisuudessa.

Oppivelvollisuus päättyy yhdeksännen luokan jälkeen, ja on tullut huomattua koulussa se; kuinka monet miettivät jo seuraavaa opiskelupaikkaa, kuten minäkin. Toiset tahtovat päästä lukioon ja toiset lähteä ammattikouluun. Välillä ilmapiiri saattaa olla hieman kireä stressauksen takia, sillä kokeista stressataan jouluarvioinnin numeroiden takia, joiden perusteella haetaan opiskelupaikkaa. Kireys ja stressi ovat ymmärrettäviä, sillä kaikkihan haluavat päästä ensimmäiseen vaihtoehtoonsa yhteishaussa. Muuten yhdeksäs luokka on ollut mukavaa aikaa.

Tiedän sen, että haluan mennä lukioon, mutta lukion jälkeiset suunnitelmat ovat vielä aika lailla auki, joista en ole vielä täysin varma. Suunnitteilla olisi hakea Oulun normaalikoulun lukioon ja käydä se läpi kolmessa vuodessa. Vielä minulle ei ole varmaa, kuinka monta kurssia aion suorittaa, mutta aion kirjoittaa aineita, jotka auttavat eläinlääkärin opinnoissa. Eläinlääkäri vaikuttaa tällä hetkellä suurimmalta haave-ammatiltani, ja olisi ihan mieletöntä erikoistua hevoseläinlääkäriksi.

Tuntuu välillä tosi hassulta, kuinka minulta ja ystäviltäni kysellään tulevaisuuden suunnitelmista, vaikka olemme vielä nuoria. Kahdeksannella luokalla minulla ei ollut vielä hajuakaan siitä mihin lukioon hakisin saati sen jälkeisistä opinnoista. Nykyään on kiva kertoa omista suunnitelmista ja saada kuulla muiden mielipiteitä niistä. Mielestäni yhdeksännellä luokalla ei vielä tarvitse tietää ammattivalintaa, jos aikoo mennä lukioon. Lukiossa on aikaa miettiä, mitä haluaa ryhtyä tekemään tulevaisuudessa. Parempi ajatella tulevaisuutta, kuin menneisyyttä. Vaikka tässä on tullut mietittyä aika paljon opiskelua, on tärkeää myös ottaa rennommin ja osata nauttia tästä hetkestä missä mennään. Ei saa ajatella koulua koko ajan, vaan on tärkeää pitää myös hauskaa.

Elämä jatkuu peruskoulun jälkeen, kuten myös opinnotkin ja mikä tärkeintä; hauskuus.

Ada.jpg

Ada Räisänen