Kiihkeyttä kuumaa, hulluutta huumaa sait mut tuntemaan silloin aikanaan… Näin Lauri Tähkä laulaa laulussaan Polte. Olen tuota poltetta miettinyt viime aikoina paljon. En tiedä johtuuko tästä pitkittyneestä vaikeasta tilanteesta markkinoilla, mutta tuo polte on ollut viime aikoina monella yrittäjällä hukassa.

Yrittäjä kokee toiminnassaan vääjäämättä niin ylä- kuin alamäkiä. Markkinoiden tilanne, vaikeat ajat, yt yms. ovat saaneet ihmiset vähentämään kulutusta ja myös yrityksien osto- ja tilausvoimaa mikä on suoraan pois monen yrittäjän elannosta. Siihen päälle Suomen sekasortoinen politiikka ja päätökset, leikkaukset ja vähennykset, kiristykset ja höllennykset. Hyviä ja huonoja päätöksiä, kaikesta pitää kantaa myös vastuu. Tämän kaiken keskellä yrittäjän pitäisi jaksaa pitää se polte yllä. Kun yrittäjän palo alkaa hiipumaan, se näkyy valitettavasti suoraan myös yrityksessä. Se tarttuu työntekijöihin ja ilmapiiriin kuin tauti mistä on hankala päästä eroon. Kukaan ei ole kone, vaikka yrittäjät itsensä monesti sellaiseksi mieltääkin ja joskus tuntuu, ettet ole yrittäjä laisinkaan ellet paina pitkää päivää hampaat irvessä lyhyillä yöunilla. Mistä repiä sitä intoa ja huumoria siihen, että jaksaa kehittää ja viedä eteenpäin yritystään vaikkei kiinnostaisi yhtään? Yksi pieni vinkki.  Jos omat ideat on lopussa niin seuraa kilpailijoiden toimintaa ja pyri tekemään asiat edes pikkuisen paremmin tai erilailla kuin he. Ja toinen, unohda hetkeksi koko homma. Muutaman pienen hengähdyshetken jälkeen asiat näyttävät yleensä valoisammilta.

Ennen joulua meidän toimiston ovikello soi. Oven takana oli nuori pian valmistuva mieshenkilö. Silmät loistaen hän tuli kysymään yrittämisestä ja eräästä myynnissä olevasta yrityksestä. Täytyy sanoa, että melkein säikähdin ensin tätä tapaamista ja tapaamisen jälkeen omaa reagointiani asiaan. Silloin kun sattui olemaan päivä, etten voisi suositella kenellekään täysijärkiselle yritystoimintaan ryhtymistä.

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen ennen joulua. Vietimme perheen kanssa rauhallisen joulun metsän keskellä ja pidin itseni lähestulkoon täydellisessä uutispimennossa. Nyt kun 1.1.2017 luen tätä kirjoitusta niin täytyy sanoa, että mieliala on jo paljon korkeampi ja tunnelmat positiivisen odottavaiset kohti uutta vuotta. Kaikenlaiset tunteet on sallittava ja yrittämisen tulee olla välillä haastavaa, koska muuten myöskään onnistumiset ei tunnu miltään. Yrittämisen kuuluu olla myös innostavaa ja eteenpäin pyrkivää. Innostunut ja omaan asiaansa uskova yrittäjä monesti pärjää. Alkuvuoden kalenteri näyttää täyttyvän mukavaa vauhtia ja tilinpäätösajat alkavat pikkuhiljaa kolkuttaa ovelle, eli tekemistä löytyy myös tälle vuodelle mikä on ainoastaan onnellinen tilanne.

Uskonko ja uskallanko. Tahdonko ja tarkoitanko. Näihin laulun sanoihin lopetan ja toivotan roihuavaa uutta vuotta 2017!

hanna_haanpkinn2.jpg

Hanna Haanpää-Kinnunen

Asiakaspäällikkö