Juttelin aamulla tutun yrittäjän kanssa. ”Pidin eilen kaksi tuntia hiihtolomaa! Lähdin kesken työpäivän kotiin katsomaan miesten mm-hiihtoa ja kultaa tuli. Sitten menin illaksi takaisin töihin. Mahtava hiihto!” Me suomalaiset tarvitsemmekin nyt positiivisia signaaleja.

”Nousukausi on alkanut, lisäleikkauksia ei tarvita, nousu hoitaa tarvittavat lisäresurssit”, toteaa pääministeripuolue pontevasti. On todella hyvä, että positiivista uskoa valetaan, mutta mieleen tulee lapsuuteni lempisatu keisarin uusista vaatteista. Oppositiossa olevat vasemmistopuolueet ja ay-liike ovat ilmeisesti nielaisseet tarinan totena, koska jo nyt on kovin äänenpainoin alettua vaatia palkankorotuksia. Yrittäjänä ja liike-elämää läheltä seuraavana minun on vaikea uskoa väitteitä todeksi.

Kasvu on hyvin haurasta ja perustuu suurelta osin kotimaiseen kysyntään, sillä Suomen vienti on laskenut jo viisi vuotta. Bruttokansantuote on edelleen alhaisemmalla tasolla kuin ennen vuonna 2008 alkanutta talouden syöksykierrettä. Olemme eläneet koko ajan velaksi yksityishenkilöinä, kunnissa ja valtiona. Velkamäärä on kaikkien aikojen huipussaan, eikä velkaantumiselle näy loppua. Lisäksi huoltosuhde heikkenee koko ajan väestön ikääntyessä. Työssäkäyvien määrä kansasta vähenee ja heidän verorasituksensa kiristyy koko ajan. Silti poliitikoilla ei ole todellista halua uudistaa rakenteita. Uusi maakuntahallinto takaa sen, että julkishallinto kuluineen todennäköisesti kasvaa.

Maakuntauudistus aiheuttaa myös sen, että kunnissa on suuret paineet veronkorotuksiin, koska tulopohjasta katoaa soten myötä noin 60 % mutta velat jäävät kuntiin. Monet kunnat eivät tule koskaan selviämään veloistaan. Lisääntyvä verotus ja taksojen korotukset syövät kotimaisen kysynnän ostovoiman ja paikallisten yritysten elinvoiman. Todennäköisesti EU tulee meidät lopulta pelastamaan. Ei tosin rahalla, vaan asettamalla Suomen samanlaiseen valvontaan kuin Kreikan. Mutta mitä me voimme tehdä?

Tuoreessa tutkimuksessa on kysytty ruotsalaisten mielikuvia Suomesta. Mikäs se kiinnostavampaa kuin se, mitä muut meistä ajattelevat. Vastaukset olivat hienoja. Päällimmäiseksi jäi mieleen kuva ahkerista, sisukkaista suomalaisista, jotka nauttivat itsensä haastamisesta. Nyt meidän kyllä pitää lunastaa tuo mielikuva. Ai niin, minäkin pidän ruotsalaisista!

pasi_kinnunen.jpg

Pasi Kinnunen

Toimitusjohtaja